Harmonikan kera Lontoossa

Hei,

Taas on mennyt ihan runsaasti aikaa siitä kun viimeksi kirjoitin, mutta nyt on ainakin asiaa josta kertoa. Melkein kaksi viikkoa sitten olin yksin päiväreissulla Lontoossa vähän erikoisemman syyn takia. Kun harmonikkani lähetettiin UPS:än kautta tänne, oli se hieman rikkoutunut. Jouduin sitten etsimään korjaajaa kissojen ja koirien kanssa, kunnes semmoinen löytyi Lontoosta kiitos haitaristien pienten piirien. Tämä sitten johti tilanteeseen, missä minä lähdin sunnuntai-iltapäivänä yksin harmonikkani kanssa kohti Lontoota.

Onneksi yksi hos-siskoni asuu Lontoossa, koska muuten minulla olisi ollut aikatauluongelmia. Tämä johtui korjaajan pyynnöstä tuoda harmonikka maanantaiaamuna klo 9.30. Olisin joutunut muuten lähtemään aivan liian aikaisin, mutta tämä vältettiin mahdollisuudella punkata host-siskoni opiskelija-asuntolassa. Sunnuntai-iltana söimme yhdessä ja sitten kävelimme asuntolalle. Nukkumaan kävimme aika aikaisin, koska herätys oli 5.40.


Aamulla sitten google mapsia käyttäen etsin tieni korjaajan luo. Onneksi host-siskoni ja host-äitini olivat molemmat vähän huolissaan, niin kävimme kunnolla reitit etukäteen läpi etten esimerkiksi ottanut metroa väärään suuntaan. Eksymisiltä vältyttiin ja pääsin perille. Etukäteen olin stressannut, että mitä jos harmonikan korjaamisessa kestäisi ikuisuus tai se maksaisi tämän takia kamalasti. Pelkoni olivat kuitenkin turhia. Vika oli kuulemma aika yksinkertainen, se vaati lähinnä vain soittimen avaamisen mitä en itse olisi voinut tehdä. Homma hoitui 40 minuutissa samalla harmonikoista jutellen. Pääsin siis seuraamaan koko korjausprosessin ja onhan se aivan järkyttävän monimutkainen soitin.

Minulla oli sitten koko iltapäivä aikaa nii käytin sen nähtävyyksiä ja muutamia kauppoja kierrellen. En jaksanut kierrellä niin paljon kun olisin halunnut, vei yli 10 kilon metalli, muovi ja puu mötikkä koko ajan selässä vähän voimia. Olisi ollut huomattavasti helpompaa raahata oikeasti ergonomista reppua, kuin soitinta jota ei todellakaan ole suunniteltu kannettavaksi. 





Yritin myös mennä Sherlock Holmes museoon, mutta sen jonossa odottaessani yksi työntekijä tuli sanomaan, ettei heillä ole narikkaa ja reppuni on liian iso museoon. Siinä meni sitten se suunnitelma. Olin sitten juna-asemalla ihan aikaisin rättiväsyneenä. Onneksi ei matka ole kovin pitkä, niin nyt ollaan jo mietitty tulevaa reissua. Pääsin kuitenkin näkemään muutamat tärkeimmät paikat ja soittimeni korjattua, niin uskaltaisin kutsua sitä onnistuneeksi reissuksi :)

Kommentit