Elämä asettuu: Ranska 1/2

Hei,

Niin kuin monet ovat ehkä huomanneet minulle on käynyt niin kuin monelle muullekkin vaihtoblogia pitävälle. Loka-marraskuussa blogiin kirjoittaminen on vähentynyt huomattavasti, mutta ihan syystä. Täällä olemisesta tulee ihan normaalia elämää, joten mitä siitä turhaan kirjoittelemaan. Käyn koulussa, tiistaisin draamakerhossa, vietän aikaa host-perheen kanssa ja muuta sellaista mukavaa. Ajattelin kuitenkin, että kerron vähän erikoisemmista jutuista mitä olen täällä tehnyt. Laitan nämä useampaan postaukseen, ettei tule yhtä jättimäistä. 

Ensinäkin olimme half-termin aikana, eli näiden syyslomana Ranskassa (host-perheeni on siis sieltä kotoisin). Minun piti kirjoittaa siitä postaus ihan erikseen, mutta laiskuus iski. Noh tiivistettynä:

Lähdimme lauantai-aamuna hieman liian aikaisin, koska edessä oli pitkä ajomatka. Alitimme kanaalin tunnelissa kulkevalla autojunalla. 


Ajoimme sitten läpi maaseudun, kunnes olimme perillä noin 8 tunnin ajon jälkeen. Ensimmäisinä päivinä muun muassa 

Kävimme WW I aikaisen juoksuhaudan kopiossa, jossa oli esineitä läheisestä kaivannosta. Kyseisillä seinillä oli kuvia ja tekstejä kyseisellä alueella taistelleista sotilaista. 


Vierailimme WW I muistomerkillä, jonka sisällä oli satojen sotilaiden muistolaattoja. 


Kaikille alueella kuolleille sotilaille oli pystytetty pienet ristit. 




Kävimme myös yhdessä toisessa linnoituksessa, jonka sisällä muun muassa 18 metrinen kaivanto minkä reunaa pitkin oli tikapuut mitä oltiin aikoinaan kiivetty tavaroiden kuljetuksen takia. 


Olimme kaksi yötä host-perheeni sukulaisilla, jotka asuvait hyvin lähellä Belgian rajaa joten ajoimme sitten sinne päiväkävelylle ja lounaalle. 


Söin ehdottomasti elämäni parhaat simpukat. Niiden kanssa tarjoiltiin ranskalaisia niin paljon kun jaksoi syödä. 


Kaupungissa oli myös kaunis linnoitus. Valitettavasti minulla ei ole mitään hajua mikä koko paikan nimi oli. 


Yhtenä päivänä menimme päiväretkelle Charlotsvillen kaupunkiin. 




Joimme teet ja söimme leivonnaisia hyvin stereotyyppisessä ranskalaisessa leipomokahvilla ja kyllä oli hyvää. Kaikki leivonnaiset olivat niin kauniita, ettei olisi yhtään harmittanut syödä jokaista ihan vähäsen. 

Muina päivinä kävimme kävelyillä lähialueella ja ulkona syömässä. Ehkä kiinnostavin päivä oli Pariisissa, mutta siitä kirjoitan ihan erikseen :)

Kommentit